Nesteenpoistoprojekti oli hienoinen pettymys, sillä tulos oli vaivaiset 2,5 kg viikossa. Asiaan kyllä vaikutti kuukautisten sattuminen juuri kisaviikolle - niiden aikaan neste ei suostu lähtemään kropasta ei kirveellä, ei itkemällä eikä millään muullakaan konstilla. Technicolor-päivien jälkeen paino toki putoaa kuin kivi normaalit 1,5-2 kg.

Kisassa keskityin hermojen hallintaan. Pyrin tekemään suunnittelemani 9 hyväksyttyä suoritusta, painoista viis. No joo... Tuli seitsemän hyväksyttyä nostoa: Jalkakyykky 125 kg, penkki 65 kg (70 kg fail), maastaveto 140 kg (145 kg fail).

Omassa sarjassani oli kaksi kilpailijaa, joista toinen ehdotonta PM- ja MM-tasoa. Sain siis säälistä tosi hienon kakkospalkinnon. Piilotin sen kotona lankakoriin ja aion ihailla sitä salaa kun ei ole ketään kotona. Tällaisia lisää!

Hermot pysyivät kasassa itse asiassa yllättävän hienosti. Tästä kenties kiitos kotiolojen: Kisoja edeltävä yö oli omasta puolestani alkoholiton, mutta toinen puolisko tarjosi melua, vauhtia ja vaarallista uhoamista pitkin yötä. Sitä tämä kevät teettää... Sain kuitenkin kasaan arviolta seitsemisen tuntia unta. Parisuhteen pohjanoteerauksen jälkeen on vaikea enää vajota syvemmälle, joten kisoissa mieliala oli vallan seesteinen. Aina se kotiolot voittaa sentään kun ihan vieraalle paikkakunnalle saakka pääsee lauantaita viettämään mieluisen harrastuksen parissa!

Monta, monta komeaa suoritusta näin päivän aikana. Hieno laji, tämä voimanosto! Olipa nostaja sitten +60 tai 12-vee, mies tai nainen, niin hieno suoritus on hieno suoritus. Kiitos ja kumarrus monesta elämyksestä kanssakilpailijoille!

(Erityisesti kilpailijattarille.)

Kaikkein hienointa tässä päivässä on se, että nyt pääsee taas treenaamaan normaalisti. Lepoviikko oli ihan älyttömän turhauttava kokemus!