Sen kerran kun "lintsaa" töistä eli jättää viikonlopun työvuorot muille jotta voi valmistautua omaan voimanostokisaansa, niin meneekö nukkumaan kiltisti aikaisin vai tekeekö kenties kuten minä eli riekkuu baarissa aamuyhteen kun herätys on kuudelta ja laittaa toiselle valmentajalle uhmakkaan viestin klo 01:30 että menen täällä nyt nukkumaan pukeutuneena kaksiin verkkareihin, toppahousuihin ja toppatakkiin ja eikös oluessa oleva alkoholi ole diureetti, hei?

Sitten punnitsee itsensä aamulla eli nelisen tuntia myöhemmin ja toteaa, että viimeinen tuoppi (ja oikeastaan jo se sitä edeltäväkin) oli todellakin juuri niin huono idea kuin saattoi odottaa, kun puntari näyttää 400 grammaa yli oman painoluokan. Kaksi ja puoli tuntia kärvistelyä auton takapenkillä, perillä vartti kuumassa suihkussa ja tadaa: Kisapuntari 300 grammaa alle painorajan!

Ensimmäinen jalkakyykky hylättiin, mikä kyllä herätti tehokkaasti kylmään todellisuuteen. Ei sitä nyt sentään kahta ja puolta tuntia matkusteta tunaroimaan koko kisaa heti ensimmäisessä lajissa. Loput suoritukset hyväksyttyjä lukuun ottamatta viimeistä maastavetoa, johon tarkoituksella laitoin oikein reippaan painon. Viisi kiloa vähemmän olisi noussut melko varmasti, mutta halusin opettaa itseäni ottamaan riskejä.

Kokonaistulos oli vaisua keskitasoa, 330 kiloa jotakin. Lievässä krapulassa ja huonolla harjoittelulla, mikä ei todellakaan ole fiksua eikä osoita kunnioitusta lajia kohtaan. Sainpahan nyt kumminkin monenlaisia hampaankoloon jääneitä paineita purettua samalla kertaa. Olin myös ainut osallistuja omassa sarjassani, joten ainakaan kilpasiskot eivät pikku perseilystäni kärsineet.

Seuraavat kisat sitten pipo jos nyt ei kireällä, niin ainakin puhtaana ja silitettynä. Toisella valmentajalla oli tänään hyvinkin innostunut asenne tulevaan treenikauteen ja paljon suunnitelmia, kuinka ohjelman rakennetta parannetaan.

Toiselle valmentajalle (sille, jota edellisessä blogimerkinnässä kehuin) olen taas vaihteeksi ihan saakelin kiukkuinen ja saa nyt sitten nähdä, milloin seuraavan kerran ollaan puheissa. Risteääpä minun ja hänen naisystävänsä reitti kuinka inasen vähän tahansa, minulla menee hermo ihan justiinsa ja täydellisesti.